Täydellisen värin etsintää

Avainsanat

Julkisivu, Maali, Tikkurila

Kuluneen 10 päivän blogi-tauon aikana on tontilla saatu mukavasti asioita eteenpäin. Talon pohja on paalutettu ja talon sekä autotallin pohjien ympärille on saatu valumuotin uloimmainen reuna asennettua. Niin ja on sinne tuotu myös sähköpääkeskukselle jo väliaikaissijoitukseen tarkoitettu taulukin! 

Talon tukipylväät, teräspaalut   
 Perustuksissa alustavaa putkien hahmottelua 
 Siinä ne, talon ja autotallin raamit 
Perustusten eteneminen tarkoittanee että kohta puoliin tarvitaan päätöksiä siitä, millä värillä talo tullaan maalaamaan. Urakkaanhan meillä kuuluu luonnollisesti pohjamaali mutta myös yksi kierros Vinhaa. Mutta se väri, siinä riittää pureskeltavaa! 

Niin kovin tahtoisin harmaan, täydellisen harmaan. Ei sinertävää eikä ainakaan vihertävää. Haluaisin silti vaalean harmaan. Harmaan, joka ei näytä ”plissulta” auringon valossa mutta ei myöskään surullisen synkältä sadesäässä. Melkoiset vaatimukset siis. Facebookin sisustushullut-ryhmässä käydyn keskustelun myötä löytyi yksi ehdokas, Tikkurilan väri 568x. Toisaalta katseemme on mieltynyt Sievitalojen yhteen mainoskuvaan, jonka värikoodia kysyessäni sain vastaukseksi niin ikään Tikkurilan 547x. 

Tikkurilan 568x (Kuva Facebookin ryhmästä)  

Alkuun harmittelin ehkä liiankin simppeliä julkisivun laudoitusmallia, mutta nyt voin ensimmäistä kertaa todeta että se on oikein hyvä ja on onni että meille tulee vain yhtä väriä julkisivuun vaakaan asennettavan koristelistan, ikkunapuitteiden, alareunalistan ja muiden pikku-osien lisäksi. Enhän mä millään pystyisi päättämään monista väriyhdistelmistä kun vaihtoehtoja olis moninkertainen määrä 🙂 

 Tikkurilan 547x Sievitalojen toteutuksena 

Otin tässä yksi ehtoo myös maisemakuvia talon paikasta eri ilmansuunnista ja vähän kauempaa. Siinä saa hyvän kuvan siitä miten avaraan paikkaa  talo nousee, ympärillä peltoa, peltoa, peltoa ja peltoa ja ja….  Talon paikan siis löydätte tuosta valkoisen styrox-pinon kohdalta, vaalean työmaakopin kupeesta 🙂 Minkä värinen talo sinun mielestäsi tuonne sopisi? 

    

  

Elämää kasojen keskellä

Avainsanat

Maanrakennus, Paalutus

Kaikki varmaan tietävät sen muuttamiseen liittyvän kaaoksen. Se on täällä nyt, tai siis oikeammin me ollaan siinä kaaoksessa sisässä. Kasa siellä ja kasa täällä, eikä siinäkään vielä mitään jos kasojen välissä olisi kunnolliset kulkureitit. Mutta ei, ei ole. Me hypitään niiden yli. Siirretään tavaraa toisten tavaroiden edestä pois – ja hetken päästä takaisin.

Nyt jos koskaan tarvitaan positiivista ajattelua, tää on vain väliaikaista ja tällä on tarkoituksensa. Aamukampa otetaan käyttöön heti kun löydetään kampa jossa on noin 375 piikkiä, yksi kullekin päivälle joka täällä asutaan. Onneksi kesä on tulossa ja oleminen on ensi alkuun helpompaa (mm eteistilan riittävyys pikkulasten pukemiseen ja kurahousujen varastointiin). Kun talvi seuraavaksi tulee, ollaan jo vähän totuttu tähän eloon täällä ”välitalossa”, kuten 5- vuotias tätä väliaikaista kotia rivitalossa kutsuu.

Tänään oli viimeinen käynti entisessä kodissa. Itku silmässä oli pakko ottaa viimeiset valokuvat muistoksi kodistamme, joka näki ja koki kanssamme monet ilot, surut ja onnen hetket. Näihin muistoihin on kaihoisaa joskus palata.

Tätä pihaa ja taloa tulee vielä joskus ikävä ❤

Ikävän ja luopumisen tuskan helpottamiseksi oli käytävä tontilla ihastelemassa tämän päivän saldoa. Yllättävän tehokkaasti se mielialaa kohensikin 🙂
Talon perustuksissa oli tänään merkattu paalujen paikat. Paaluttajan kun olisi tarkoitus huomenna työnsä aloittaa.

Paalujen paikat merkattuina 17 kpl:lla punakärkisiä kepeillä.

Ja oli tontille tuotu myös valtava määrä routaeristeitä, tai valtavalta se ainakin näin pinottuna näytti. Jokaiselle valkoiselle levylle kyllä paikkansa tulee löytymään, mutta tässä vaiheessa tuo parimetrinen pino oli vaikuttavan näköinen 🙂

Ei taida näillä eristeillä tulla vilu liki jatkossakaan 🙂

Tapahtumat työmaalla taitavat saada myös vauhtia lähiaikoina, tontille tuotiin myös työmaakoppi työmiesten taukohuoneeksi. Alkaa siis jo pikkuhiljaa näyttää oikealta työmaalta tämä tontti. Se on hyvä se!

Maanrakennustyöt käynnistyivät

Avainsanat

luonto, Maanrakennus, Tontti

Tänään oli se odotettu, tärkeä päivä, jolloin maanrakennustyöt alkoivat. Aamulla jo ennen kuutta oli pakko ohikulkumatkalla pysähtyä fiilistelemään tontille tuodun kaivinkoneen tuomaa tunnelmaa.

Aamun nouseva sarastus metsäntakaa yhdistettynä aamun kuulauteen sekä haaveiluun ja ihasteluun, ei voisi olla ihanampaa tapaa aloittaa päivä 🙂

Illalla kotiinpalatessa oli tontilla jo täysin toisen näköistä. Talon raamit olivat jo huomattavasti selkeämmin hahmotettavissa näin maallikollekin. Olen ennenkin tiennyt että tuollaisella isolla kaivinkoneella saa tehtyä hyvinkin tarkkaa jälkeä, mutta tämän päivän tarkkuus kyllä yllätti. Tuntuu uskomattomalta että tuollaisella isolla koneella saa yhtä tarkkaa jälkeä kuin itse saisin hiekkalaatikolla pikku-lapiolla.  Tässä alla olevassa kuvassa on koneella kuorittu maata noin läheltä merkkiä, melkoista tarkkuutta! Siinä näkyy samalla myös tuohon talon itäreunaan merkattu korkokin 🙂

Eikä voi olla edes kiinnittämättä huomiota siihen, että tontilla paistaa aurinko koko päivän. Vielä suurempi yllätys oli huomata miten rauhallista tontilla ja asuntoalueella oli näin iltasella. Aina välillä kun kaihertaa mieltä tämä luopuminen tästä nykyisestä metsänreunan tontista ja talosta, jossa omaa rauhaa on enemmän kuin tarpeeksi ja linnut laulaa liki 24/7. Luulin jo että lintujen liverrystä en nykyisessä määrin tule kaava-alueen tontilla kuulemaan, mutta olihan siellä niitä lintuja paljonkin! Eipä tarvitsekaan luopua ihanista kesäaamuista terassilla, aamukahvia siemaillen ja lintujen laulua kuunnellen ❤

Rakennusluvan odottelua ja sähköjen suunnittelua

Blogissa on ollut hiljaista kuluneet kaksi viikkoa. Nämä kaksi pitkää viikkoa ovat saavuttamassa päätepisteensä, sillä ylihuomenna rakennuslupa on lainvoimainen. Odotus myös palkitaan, sillä urakoitsijan ja vastaavan mestarin ansiosta heti samana päivänä pyörähtävät isot koneet käyntiin ja maatyöt pääsevät alkuun. En varmaan ikinä unohda sitä tunnetta, joka holahti yli kun luin viestin maatöiden ja paalutuksen aikataulusta. Se kouraisu vatsanpohjasta oli melkoinen, uuden talon rakentaminen todellakin tapahtuu NYT eikä tulevaisuudessa!

Lainvoimaisuutta odotellessa on tontillakin tapahtunut, sillä nyt on maaurakoitsijaa varten maastoon merkitty talon viralliset paikat punakärkisillä merkkikepeillä.

Tähän punakärkisten keppien rajaamalle alueelle voi hyvin jo kuvitella autotallin kohoavan 🙂

Samoin kuluneen kahden viikon aikana on käyty myös suunnittelemassa taloomme sähköjä ja valoja. Se oli varsin mielenkiintoinen pari tuntinen. Oli mukava huomata että kuvaillessamme vaikka vähän valtavirrasta poikkeaviakin ideoitamme, niin puhuimme ammattilaisen kanssa niin sanotusti samaa kieltä koko ajan, ja saimme ratkaisuihin hyviä toteuttamis-ideoita. Muun muassa aikaisemmin karttamiamme spotteja on nykyisin kuulemma myös neliskulmikkaita, jotka sopivat pyöreitä spotteja huomattavasti paremmin muuhun valaistuskokonaisuuteen. Nämä ratkaisivat muutamia ongelmia, kuten wc:n yleisvalo ja keittiön työpöydän valaistus ikkunan edestä. Nyt vain jännityksellä odotellaan, mikä on valaistussuunnitelmaan tehtyjen muutosten kustannusvaikutus budjettiin ja paljonko sitä pitää purkaa tai muokata.

Niin, ja jottei unohdu niin myös suihkuongelma on ratkaistu! Saamme sittenkin kaksi suihkua kylpyhuoneeseen. Kylpuhuoneeseen tehdään yksi pieni, noin 50cm seinäke suojamaan allaskaappia suihkusta tulevalta vedeltä. Suihkutilaan muodostuviin nurkkiin tehdään viistot kulmat, joihin suihkut asetetaan.

 

Aurinkoinen sää johdattaa ensimmäiset katseet pihaan ja puutarhaan

Avainsanat

Piha, Puutarha, suunnittelu, Viherpalvelu Vihreä Pioni

Tänään päivällä oli pitkästä aikaa oikein ihana, aurinkoinen ilma. Ehkä se kesäkin sieltä räntäsateiden takaa vielä jonain päivänä tulee.

Tulipa tuossa pihalla lasten kanssa leikkiessä miettineeksi sitä, millaiseksi uuden kodin noin 2000 neliön pihan haluaisi laittaa.  Tuli miettineeksi asioita, jotka tässä nykyisessä pihassa ovat hyvin ja mitä asioita tekisi toisin.

Niitä toivottavia asioita ovat (kuinka ollakaan taas) tilan ja avaruuden tuntu, fiilis siitä että pihaa jatkuisi ja jatkuisi, vaikka se raja teknisesti melko lähelle sijoittuukin. Vapaata tilaa tarvitaan myös lasten leikkejä silmällä pitäen, tramboliinihypyt ja futiksen peluu kun jossain vaiheessa ovat väistämättä edessä. Toisaalta toivon ristiriitaisesti myös näkösuojaa, joka mahdollistaa yksityisyyttä ja vapaata oleskelua pihalla.  Vanhassa kodissa meillä oli varsin tuulensuojainen etelärinne-tontti, joka on etenkin talvisaikaan erittäin ihana. Sen tuulensuojan kun tuolle uudelle peltotontillekin saisi.  Toki tietysti toivoisi ainakin yhtä omenapuuta (perinne?), ehkä luumu ja kirsikkapuutakin. Vastaavasti asioita joita ei toivota ovat puutarhatyöt, etenkin siinä mittakaavassa että pihalla oleskelu muuttuu työleiriksi. Eli helppohoituisuus olisi yksi erittäin tärkeä tekijä ja ryytimaa saa jäädä pois suunnitelmista.

Melkoisen epäselviin ja ristiriitaisiinkiin toiveisiin sain hyvän avun, Viherpalvelu Vihreästä Pionista Jenni (vihreapioni.fi) on luvannut pihasuunnitelman muodossa meitä auttaa, ja meidän ristiriitaisistakin toiveista hän saa ammattitaidollaan aikaan hyvän suunnitelman joka toteutuessaan miellyttää käyttäjiä vuosia eteenpäin.

Ja en suinkaan turhan aikaisessa tämän asian kanssa ole, vaikka tontilla ei ole vielä kauhallistakaan edes kaivettu.  Suunnitelmahan on hyvä tehdä mahdollisimman aikaisin, niin tontilla pääsee vielä isollakin ajoneuvolla tarvittaessa kulkemaan tontin peränurkkaan. Talon ja tallin välisestä kulkureitistä kun tulee kohtuullisen kapea rakennusten valmistuessa, jonka jälkeen mullan tai maansiirtohomma muuttuu kottikärry-puuhailuksi.

Tässä ollaan viime aikoina erilaisia okt-alueita kaava-alueilla tutkailtu, selvittääksemme millaisia pihoja ihmisillä yleensäkään on.  Haja-asutusalueen asukkina kaava-alueella asuminen on toistaiseksi melko vierasta. Aika vähän tuntuu olevan tonteilla aitoja. Etenkin aitojen talvi-näkymä on kiinnostanut, ei riitä että pihasta voi nauttia vain kesällä kun talossa asutaan kuitenkin ympäri vuoden.

Tässä siis kaksi esimerkkiä, ensimmäisessä ilmeisesti orapihlaja ja toisessa kuusiaita, kumpi on talvella kauniimpi? Kuusiaita on meillä melko vahvoilla mutta mitä pensasaitoja te lukijat suosittelisitte? Kokemuksia puolesta ja vastaan mielellään kuunnellaan 🙂

Ja tämä ei muuten ollut aprillia, päivämäärästä huolimatta 😀