Avainsanat
Tänään päivällä oli pitkästä aikaa oikein ihana, aurinkoinen ilma. Ehkä se kesäkin sieltä räntäsateiden takaa vielä jonain päivänä tulee.
Tulipa tuossa pihalla lasten kanssa leikkiessä miettineeksi sitä, millaiseksi uuden kodin noin 2000 neliön pihan haluaisi laittaa. Tuli miettineeksi asioita, jotka tässä nykyisessä pihassa ovat hyvin ja mitä asioita tekisi toisin.
Niitä toivottavia asioita ovat (kuinka ollakaan taas) tilan ja avaruuden tuntu, fiilis siitä että pihaa jatkuisi ja jatkuisi, vaikka se raja teknisesti melko lähelle sijoittuukin. Vapaata tilaa tarvitaan myös lasten leikkejä silmällä pitäen, tramboliinihypyt ja futiksen peluu kun jossain vaiheessa ovat väistämättä edessä. Toisaalta toivon ristiriitaisesti myös näkösuojaa, joka mahdollistaa yksityisyyttä ja vapaata oleskelua pihalla. Vanhassa kodissa meillä oli varsin tuulensuojainen etelärinne-tontti, joka on etenkin talvisaikaan erittäin ihana. Sen tuulensuojan kun tuolle uudelle peltotontillekin saisi. Toki tietysti toivoisi ainakin yhtä omenapuuta (perinne?), ehkä luumu ja kirsikkapuutakin. Vastaavasti asioita joita ei toivota ovat puutarhatyöt, etenkin siinä mittakaavassa että pihalla oleskelu muuttuu työleiriksi. Eli helppohoituisuus olisi yksi erittäin tärkeä tekijä ja ryytimaa saa jäädä pois suunnitelmista.
Melkoisen epäselviin ja ristiriitaisiinkiin toiveisiin sain hyvän avun, Viherpalvelu Vihreästä Pionista Jenni (vihreapioni.fi) on luvannut pihasuunnitelman muodossa meitä auttaa, ja meidän ristiriitaisistakin toiveista hän saa ammattitaidollaan aikaan hyvän suunnitelman joka toteutuessaan miellyttää käyttäjiä vuosia eteenpäin.
Ja en suinkaan turhan aikaisessa tämän asian kanssa ole, vaikka tontilla ei ole vielä kauhallistakaan edes kaivettu. Suunnitelmahan on hyvä tehdä mahdollisimman aikaisin, niin tontilla pääsee vielä isollakin ajoneuvolla tarvittaessa kulkemaan tontin peränurkkaan. Talon ja tallin välisestä kulkureitistä kun tulee kohtuullisen kapea rakennusten valmistuessa, jonka jälkeen mullan tai maansiirtohomma muuttuu kottikärry-puuhailuksi.
Tässä ollaan viime aikoina erilaisia okt-alueita kaava-alueilla tutkailtu, selvittääksemme millaisia pihoja ihmisillä yleensäkään on. Haja-asutusalueen asukkina kaava-alueella asuminen on toistaiseksi melko vierasta. Aika vähän tuntuu olevan tonteilla aitoja. Etenkin aitojen talvi-näkymä on kiinnostanut, ei riitä että pihasta voi nauttia vain kesällä kun talossa asutaan kuitenkin ympäri vuoden.
Tässä siis kaksi esimerkkiä, ensimmäisessä ilmeisesti orapihlaja ja toisessa kuusiaita, kumpi on talvella kauniimpi? Kuusiaita on meillä melko vahvoilla mutta mitä pensasaitoja te lukijat suosittelisitte? Kokemuksia puolesta ja vastaan mielellään kuunnellaan 🙂
Ja tämä ei muuten ollut aprillia, päivämäärästä huolimatta 😀
Täältä tulee EI-ääni orapihlaja-aidalle. Lapsuuden maisemissa niitä oli jokaisen tontin reunat. Ja ah, kuinka monta kertaa polkupyörän renkaasta piti poistaa tunkeileva orapihlaja-aidan piikki… Kohtuullisen helppohoitoinenhan orapihlaja on ja kasvaa aika nopeasti + muodostaa komean aidan, kun vain leikkaa alusta lähtien ahkerasti, että tulee riittävän tiheä. MUTTA, juuri noiden piikkien takia en itse ottaisi sitten millään orapihlaja-aitaa omalle tontilleni. Meille sellaista ei saanut (onneksi) edes istuttaa.
Kuusiaidan voisin kyllä ottaakin.
TykkääLiked by 1 henkilö
Olen samaa mieltä, tämä piikkisyys on yksi niistä vahvoista ei-äänistä, kuten myös tuo talvinen karu ulkonäkö. Joskus olen kuullut puhetta orapihlajan korvaamisesta taikinamarjalla, millaisia kokemuksia siitä mahtaa ihmisillä olla?
TykkääTykkää