Avainsanat
Tulevat kaksi viikkoa tulevat olemaan pitkiä, todella pitkiä. Ensinnäkin talonrakennusprojektin ensimmäistä muuttoa odotellaan jo kovin, mikä on sinänsä yllättävää sillä rivari-kaksio ei ole mitenkään unelma-asunto. Ehkä muutto on kuitenkin taas yksi niistä konkreettisista askelmerkeistä, että uusi koti jonain päivänä valmistuu. Ensimmäisen muuton valmistelutkin ovat jo pitkällä, autotalli ja varastot pullistelevat pahvilaatikoista – tyhjistä mutta nyt jo myös täysistä. Tavaraa on pakattu kahteen eri luokkaan, vuodeksi varastoon menevää ja väliaikais-asuntoon tulevaa. Paljoa enempää ei voi enää pakkailla, jottei perheen arki hankaloidu ennenkuin muutto koittaa. Ja kun ei voi pakkailla, täytyy vain odottaa, odottaa, odottaa ja odottaa…
Tavaran pakkaaminen ja varastoiminen on toisaalta mielenkiintoinen yhtälö. Sen ymmärtää että huonekaluista ne, jotka eivät mahdu väliaikaiseen asumiseen, varastoidaan kunnes tulevat uudelleen käyttöön uudessa talossa. Mutta kun tuota vuodeksi varastoitavaa on niin paljon muutakin. On muovikippoja ja -kuppeja, on autotalli-kamaa, on sitä ja tätä. Väistämättä tulee pohdittua, mikä funktio noilla tavaroilla on elämässä yleensä, jos ne voidaan kivutta vuodeksi varastoida – ilman että niitä kaivataan lainkaan. Tulee nyt siis ainakin testattua mitä noista tavaroista vuoden aikana kaivataan ja mitkä saavat siirtyä kierrätykseen vuoden kuluttua, jos niitä ei ole kaivattu.
Toisaalta seuraavat kaksi viikkoa on odottelua myös projektin suhteen. Rakennuslupa on käsittelyssä ja sen päättämisen jälkeen alkaa odottelu, otsikon mukaisestikin kaksi viikkoa, jonka jälkeen lupa on lainvoimainen ja työt tontilla voidaan aloittaa.
Kaksi viikkoa siis vain odottelua. Odotellessa tulee tiirattua pohjapiirrustusta ja selailtua googlen kuvahakua, pinterestiä, raksablogeja ja ja ja ja… No tästä yhtälöstähän seuraa se, että mielikuvitus laukkaa ja lujaa. On jo kehitelty vaikka mitä innovaatioita ja ideoita. Tulee vaikutelma lapsesta karkkikaupasta, kun kaikki on mahdollista niin ei enää tiedä mitä valita, kun haluaisi kaikki. Huoh. Onneksi kotona on yksi, jolla on jalat maassa – kiitos hänelle siitä ❤
Kaksi viikkoa siis, kaipa sen jaksaa odottaa…. ja viikon päästähän on enää yksi viikko 🙂
Omaan kotiin 2015 